Biohiiltä syntyy kuumennettaessa puuta (orgaanista materiaalia) hapettomassa tilassa niin, että nesteet poistuvat. Menetelmä on nimeltään pyrolyysi. Hiiliviljely tarkoittaa erilaisia viljelystoimenpiteitä, jotka vähentävät maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä mm. lisäämällä hiilen varastoitumista maaperään. Ehkäpä puhtaimmillaan tällainen...
Nollakuitu on metsäteollisuuden prosesseissa syntynyttä hienojakoista puuainesta. Nollakuitu ja muutkin puukuidut saattaisivat olla hyvä tapa sitoa fosforia pelloille. Kuidut lisäävät luontaisesti humusta ja niihin voidaan tarvittaessa myös imeyttää/lisätä mineraaleja (lannoitteita, typpeä). 0-kuitu hyväksytään myös luomuviljelyssä.
Konsteja on monia: kevytmuokkaus, mikrobien kasvun edistäminen, kasvipeitteisyyden lisääminen, viljelykasvivalikoiman sekä kiertojen monipuolistaminen, suorakylvö, sekaviljely, ...
Kipsi vähentää fosforin kulkeutumista pelloilta vesistöihin. Jo Luhju-hankeen ensi vaiheessa selvisi, ettei kipsiä voida käyttää Luhjunojan valuma-alueella. Kipsi sisältää sulfaattia, jota kulkeutuisi Puujärveen. On vaara, että lisääntynyt sulfaattipitoisuus irrottaisi pohjasedimentin fosforia levien ravinnoksi.
Saven ja ravinteiden valumisen ehkäisemisessä keskeistä on muokatun maan (pelto, metsä) ja Luhjunojan väliin jätettäväkasvipeitteinen alue (piennar, suojakaista, suojavyöhyke).
Kalkitseminen nostaa maan pH-tasoa kasveille sopivammaksi. Kun kalkitukseen käytetään savimailla rakennekalkkia, samalla parannetaan myös maan rakennetta ja vedenläpäisykykyä sekä estetään fosforin valummista vesistöihin.
