Pörriäisiä Puujärven rannoille!

Siinä niitä on  - siemenpusseja odottamassa kevään kylvökautta! Noista pitäisi kesällä nousta kukkia, joista ötökät tykkäävät. Viime vuonna jäi siementen hankintani myöhempään sillä seurauksella, ettei istutuksiin kaikkia lajikkeita enää nettikaupoistakaan löytynyt.

Hyötykasvit tarvitsevat pölyttäjiä ja pölyttäjät mesikukkia. Hedelmäpuut ja pensaat kukkivat keväällä aika lailla samaan aikaan ja silloin pölyttäjille on puuhaa. Mutta kiva pörriäisiä on seurata syksymmälläkin ja hyvällä tuurilla pihaan saa pussien siemenistä muutaman mesikasvin kesemmälle.

Puujärven valuma-alueella pörriäisiä kyllä on: mehiläisiä, kimalaisia, perhosia, kukkakärpäsiä, kovakuoriaisia,... Mehiläisiä ja kimalaisia on sekä villejä että tarhattuja, mutta enemmänkin ilmaan ja Natura2000 -järven rannoille mahtuu. Ja väitetään, että marjamaatkin noista hyötyisivät.

Hunaja houkuttelee mehiläisten tarhaukseen. Suomen mehiläishoitajien liiton selvityksen mukaan pölytysetu on moninkertainen hunajasadon rahalliseen arvoon verrattuna. Mehiläiset pölyttävät 2-3 kilometrin etäisyydelle saakka pesästä, kimalaiset huonompina lentäjinä pysyttelevät kotipesäänsä lähempänä. Muistetaan siis kiittää kauempanakin asuvaa mehiläisenhoitajaa puutarhan pölytyksestä!

Kimalaisiakin voi kasvattaa. Luonnonvarakeskuksen sivuilla on tuore Lotta Kailan kirjoittama julkaisu "Kontukimalaisen kasvattaminen". Julkaisusta on juttu myös tämän päivän Maaseudun tulevaisuudessa.

Minä olen tyytynyt ostamaan pieneen kasvihuoneiseen keväisin Keski-Euroopasta tuodun kimalaislaatikon. Tuollaisen hankinnan taloudellista kannattavuutta ei voi, eikä kannata laskea, mutta kiva kontukimalaisten touhuja on kesällä seurata. Olisi hienoa, jos joku Suomessakin ryhtyisi tuollaisia kimalaislaatikoita tuottamaan!

Pekka Koivukoski