Puujärvi "Natura 2000"-suojelussa
Puujärven vesiensuojeluyhdistyksen hallituksessa on käyty keskustelua siitä, mitä velvoitteita Natura 2000 -ohjelma tuo Puujärven suojeluun. Alla teksti on Liisa Selvenius-Hurmeen. Kuvat Puujärveltä, Tesväriltä sekä niiden rannoilta ovat ottaneet Markku Jarmala, Karoliina Junno-Huikari ja Olli Kilpinen.
Puujärvi on osa Natura 2000 -verkostoa. Mitä se tarkoittaa ja mitä Natura-alueella tai sen lähistöllä saa ja ei saa tehdä?
Natura 2000 -verkoston tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen
Natura 2000 -verkosto turvaa EU:n luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen säilymistä. Luontodirektiivi suojelee lähes 200 erilaista eurooppalaista luontotyyppiä, joista 68 esiintyy Suomessa.
Suomessa Natura 2000-verkosto on
pinta-alaltaan yhteensä viisi miljoonaa hehtaaria. Tästä maa-alueita on kolme
neljäsosaa ja vesialueita yksi neljäsosa. Kaikkiaan Natura-alueita on Suomessa yli
1800. Lohjalla Natura-alueita on 16.
Puujärven Natura-alue: enimmäkseen vettä
Puujärven Natura 2000 -kohteeseen kuuluvat Karjalohjalla sijaitseva Puujärvi, järven luoteisosassa sijaitseva Vuoriniemen luonnonsuojelualue, järven pohjoispuolella sijaitseva Heponiemen tammiston alue sekä Puujärven luoteispuolella olevat Rautlammen ja Sikasuon alueet. Tesvärin vesialue ei kuulu Natura-alueeseen, mutta Rautlammen alue ulottuu Tesvärin rantaan, joten Natura-sääntelyllä voi olla vaikutusta myös Tesvärin alueella toteutettaviin hankkeisiin.
Puujärven Natura-alueen pinta-ala on yhteensä 694 hehtaaria, josta valtaosa, 646,4 hehtaaria edustaa luontodirektiivin luontotyyppiä numero 3110 eli "Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae)", tuttavallisemmin sanottuna karut ja kirkasvetiset järvet. Muita Puujärven Natura-alueella esiintyviä luontotyyppejä ovat mm. humuspitoiset järvet ja lammet, vaihettumissuot ja rantasuot, kasvipeitteiset kalkkikalliot, boreaaliset luonnonmetsät, boreaaliset lehdot, hiekkatasankojen vanhat happamat Quercus robur -metsät (tammimetsät) ja puustoiset suot.
Vaikka Puujärven Natura-alueeseen
kuuluvat maa-alueet, mm. Heponiemen vanha tammimetsä ja liito-oravan
esiintymisalue Rautlammen alueella, ovat kiinnostavia kohteita, keskitytään
tässä kirjoituksessa ensisijaisesti Puujärven vesialueeseen.
Natura-alueen suojelu voidaan toteuttaa monella tavalla
Natura 2000 -verkostoon kuuluvat alueet on suojeltava siten, että niiden suojelutavoitteet toteutuvat. Se, että alue kuuluu Natura 2000 -verkostoon, ei automaattisesti tarkoita, että kyse olisi luonnonsuojelualueesta. Osa alueista on perustettu luonnonsuojelualueiksi, osa on suojeltu esimerkiksi kaavalla. Se, millä keinoilla alueen lajien ja luontotyyppien säilyminen varmistetaan, riippuu alueesta, sen tilanteesta ja suojeluntarpeesta.
Puujärven vesialueen osalta Natura-suojelun toteuttamiskeinona on vesilaki. Vesilaissa säädetään muun muassa vesistöön rakentamisesta, ruoppaamisesta ja vesistöön sijoitettavista johdoista sekä näiden toimenpiteiden luvanvaraisuudesta. On siis arvioitu, että vesilain mukaiset kiellot ja rajoitukset ovat riittäviä turvaamaan Puujärven suojelun toteutumisen.
Hankkeiden vaikutukset Natura-alueen suojelutavoitteisiin on arvioitava
Ei ole olemassa listaa siitä, mitä Natura-alueella saa tai ei saa tehdä. Hankkeiden hyväksyttävyys riippuu siitä, miten ne vaikuttavat alueen suojeluarvoihin.
Natura-alueella tai sen lähistöllä toteutettavan hankkeen vaikutukset on arvioitava (ns. Natura-arviointi), jos on todennäköistä, että hanke merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi kyseinen alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset on arvioitava. Hanke voidaan hyväksyä eli viranomainen voi myöntää hankkeelle luvan vain silloin, kun arvioinnin avulla on ensin varmistettu, ettei hankkeesta aiheudu merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Natura-alueiden suojelutavoitteille.
Puujärven vesialue on liitetty Naturaan, koska järvi on karu ja kirkasvetinen. Suojelutavoitteena on järven karun ja kirkasvetisen tilan säilyttäminen ja parantaminen. Järven alueella tai sen lähistöllä suunniteltaville hankkeille, jotka todennäköisesti merkittävästi heikentävät tämän tavoitteen toteutumista esimerkiksi lisäämällä järven ravinnekuormitusta, on siis tehtävä Natura-arviointi ennen kuin niiden toteuttamiseen voi saada luvan.
Puujärvellä hankkeita, jotka voivat edellyttää
Natura-arviointia, voisivat olla esimerkiksi vesialueella tehtävät ruoppaukset
tai maa-alueella, Natura-alueen lähellä tehtävät isot hakkuut, ojitukset ja
rakennus- tai kaavoitushankkeet, jotka voivat vaikuttaa järven vedenlaatuun. Esimerkiksi
Puujärven vesialueelle suunnitellun Pipolakodin ja Heponiemen Hiljaisuuden
keskuksen viemäriputkihankkeen Natura-vaikutukset arvioitiin ennen vesilain
mukaisen luvan myöntämistä. Hankkeen vaikutukset Natura-alueeseen arvioitiin
vähäisiksi ja paikallisiksi.
Natura-alueita koskee heikentämiskielto
Jos Natura-arviointi osoittaa, että hanke merkittävästi heikentää Natura-alueen luonnonarvoja, hankkeen toteuttaminen on lähtökohtaisesti kiellettyä. Esimerkiksi, jos alue on otettu osaksi Natura-verkostoa liito-oravan esiintymisen perusteella, on kiellettyä kaataa alueelta liito-oravan pesäpuiksi sopivia puita, koska silloin alueen suojeltavat luonnonarvot heikkenisivät. Puujärvellä kielletty hanke voisi olla sellainen, joka merkittävästi lisäisi järven ravinnekuormitusta.
Valtioneuvosto voi myöntää hankkeelle luvan, mutta vain, jos hanke on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Silloin on toteutettava korvaavia toimenpiteitä verkoston yhtenäisyyden säilyttämiseksi.
Pidetään Natura mielessä pienemmissäkin hankkeissa ja mökkielämässä
Se, että Puujärvi kuuluu Natura-verkostoon, voi heijastua myös pienempien ja vaikutuksiltaan vähäisempien hankkeiden lupamääräyksiin tai luvanvaraisuuden arviointiin. Hankkeisiin, jotka olisivat sallittuja "tavallisen" järven rannalla, saatetaan suhtautua tiukemmin, kun kyse on järvestä, jonka suojeluarvo on virallisesti tunnustettu liittämällä se osaksi Natura-verkostoa. Siksi esimerkiksi Puujärven rantatonttien hakkuusuunnitelmista tai ruoppaussuunnitelmista kannattaa keskustella etukäteen viranomaisten kanssa.
Puujärven Natura-tietolomakkeen mukaan Puujärven veden laatua uhkaavia tekijöitä ovat maa- ja metsätalouden hajakuormitus sekä loma-asuntojen jätevedet. Puujärven vesiensuojeluyhdistyksen Luhju-hanke pyrkii vähentämää maataloudesta aiheutuvaa kuormitusta. Hanke siis osaltaan edistää Puujärven Natura-alueen suojelutavoitteita.
Puujärven säilyminen karuna ja kirkasvetisenä, Naturan arvoisena, on kiinni myös kaikista meistä mökkiläisistä: käsitellään jätevedet asianmukaisesti, rakennetaan fiksusti ja lannoitetaan puutarhaa kohtuudella, niin olemme mukana säilyttämässä eurooppalaisen luonnon monimuotoisuutta!
Lähteitä ja lisätietoa:
Puujärven Natura 2000 -tietolomake
Ympäristöministeriön Natura 2000
-sivusto
Ympäristöhallinnon luontotyyppi-sivusto
Luonnonsuojelulaki, 10 luku
Vesilaki
Pekka Koivukoski